Viime viikolla sain ammentaa oppeja konkareilta. Sellaisilta ihmisiltä, jotka ovat nähneet ja kokeneet paljon sisustuksen parissa. Keskiviikkona inspiroiduin Hanna Sumarista ja lauantaina Tomi Kouvolan puheista. Ja tottakai hyödynsin tilaisuutta ja kyselin neuvoja ja vinkkejä omaan tulevaan uraan.
Sellaisena yhteenvetona voisin sanoa, että olipa ihana todeta että koteja tehdään oikeasti sydämellä ja asiakasta kuunnellen. On helppo todeta ja sanoa, että "tämä on minun sisustustyylini" mutta kuinka monella ne pinnalla olevat trendit vaikuttavatkaan valintoihin? Itsekin sokaistun välillä hankkimaan tavaraa, joka on ajanmukaista, mutta yhtä monesti on saanut todeta, että nyt olen siihen jo kyllästynyt. Ne hankinnat, jotka ovat olleet haavelistalla jo pitkään ovat pitäneet paikkansa eikä niihin kyllästy. Jos haaveilet jostain huonekalusta kolme vuotta, et todennäköisesti kyllästykään siihen ihan äkkiä.
No mutta siis olohuoneeseen. Tässä olohuoneessa on pyöritelty vaikka minkälaista järjestystä vaan vielä löytyi yksi uusi. Olin ennenkin ajatellut, että pitäisi kokeilla sohvien sijoittamista huoneen keskelle. Siis moneen kertaan ajatellut. Vaan en koskaan kokeillut. Lauantaina Tomi puhui sisustuksen rytmistä ja siitä inspiroituneena kokeilin nyt viimein tätä. Ja sehän toimii! Niin yksinkertaista. Monella sisustus kiertää seiniä pitkin ja ehdottomasti suosittelen kokeilemaan kalusteiden irrottamista seinästä.
Nyt olohuone on kutsuva, mukava ja toimiva. Ryhdikäs ja tasapainoinen. Myös televisio tuli vähän lähemmäs, joka oli ihan hyvä juttu. Nyt sohvia pääsee kiertämään takaa ja voitte kuvitella että lapsista se on hirmuisen kivaa :) Ja eipähän tule leikit enää tuohon telkkarin eteen.
Olohuoneen matto jäi nyt liian pieneksi, mutta menköön. Ja koska näillä kalusteilla saikin ihan kivaa uutta aikaiseksi, vaimeni hieman se polttava nojatuolikuume ja sohvatkin ovat nyt ihan ok ;) Ja ai niin, meillähän on olohuoneessa tämä ihana uusi marmori sohvapöytä joka on todellakin sieltä pitkäaikaiselta haavelistalta. Ja kaivelin tuolta laatikosta varmaan 15 vuotta vanhat siniset satiiniverhot ja ne ovat edelleen yhtä ihanat. Onneksi en saanut niitä kirpparilla kaupaksi..! :D
Eli aika onnistunut rymsteeraus. Jälleen kerran voi todeta, että pienikin muutos voi piristää..!