Vilkaisu terassille
Voihan sade. Eipä tässä nyt pääse terassia kuvaamaan tai ylipäätään laittamaan, kun ulkona sataa vettä. Olisin kuvannut teille etupihan terassia, joka on kokenut pienen muutoksen mutta senpä saatte nähdä sitten vähän myöhemmin.
Takapihan terassista saatte nähdä tuon pienen vilkaisun kuitenkin. Kuten olen aiemmin maininnut, koko terassi on pitänyt nyt aloittaa alusta asti sillä edellinen terassi oli tässä talon laajennuksen kohdalla. Ja niin kuin kuvasta näkyy, on terassimateriaali päätetty ja asennettu paikoilleen. Siitä tulette kuulemaan sitten myöhemmin käyttökokemuksia. Työn alla tällä hetkellä ovat terassin aidat, sillä lasten kanssa niitä tarvitaan. Tehtävälistalla on lisäksi paaaaljon muuta.
Tässä päivässä muuten on sitä jotain taikaa, niitä muistoja omasta lapsuudesta siitä tunnelmasta mikä ensimmäisenä kesälomapäivänä oli. Silloin menin monesti ensimmäiseksi viikoksi mummolaan maalle ♥ Vaikka arki jatkuu täällä melkeinpä samanlaisena, on silti jotenkin erityinen olo. Onko se nyt sitten virallisesti kesä? :)
Invisibobble paksuissa hiuksissa
perjantai 30. toukokuuta 2014Minäkin pääsin tyttöjeni kanssa testaamaan näitä ihania Invisibobble hiuslenkkejä. Ja voin ihan aidosti suositella näitä muillekin!
Minulla on paksut, pitkät, painavat ja sileät hiukset ja ne ovat melkein aina ponnarilla. Sen vuoksi hiukset kärsivät ja päänahka on kireällä.. Päänahka ihan oikeasti on välillä tosi kipeä, koska tavalliset hiuslenkit on vedettävä tiukalle jotta hiukset pysyvät kiinni. Invisibobblea ei tarvitse venyttää ja kiristää tiukalle, vaan muutamalla kietaisulla hiukset pysyvät kiinni.
Tykkään myös siitä, että näillä hiukset on kiinni huolettoman rennon näköisesti. Ja värivaihtoehtoja on tosi kivasti!
Myös lapset tykkäävät näistä ja tässä alla onkin kuvaa esikoisen hiuksista. Kuten näette, meidän neljävuotiaallakin on jo pitkät hiukset ja hiuslenkkejä kuluu.
Tässä tytön hiukset kiinni laitettuna. Ja näyttäisi pysyvän hyvin koossa vauhdikkaasta menosta huolimatta :) On muuten paljon mukavampi laittaa lapselle tällainen kuin kiristää tavallinen hiuslenkki tiukalle.
Käyhän lukemassa Invisibobblen sivuilla lisää infoa.
INVISIBOBBLE - THE TRACELESS HAIR RING
Ja tässä linkki Facebook -sivuille!
Mukavaa perjantaita! Seuraava postaus koskeekin sitten jo terassijuttuja!
Monikäyttöinen rahi
tiistai 27. toukokuuta 2014Kotiimme on muuttanut uusi rahi, josta me kaikki tykätään tosi paljon. Kyseessä on Innovationin Shuffle Puck -säkkituoli, jonka olen saanut FUTONNETISTÄ blogiyhteistyön kautta. Lapset tykkää makoilla tämän päällä ja leikkiä ja meille aikuisille tämä on enimmäkseen istuin. Rahi on tosi jämäkkä ja muotoutuu hyvin istujan mukaan.
Olemme oikeasti jo pidempään halunneet jonkinlaisen säkkituolin kotiimme ja tämä on kyllä ihan täydellinen. Muhkea, mutta samalla siro. Eikä vie liikaa tilaa. Ja siitä monikäyttöisyydestä.. arvatkaapa kuka siinä nyt köllöttelee tyytyväisenä kun äiti bloggaa vieressä omalla työpisteellä..? :)
Jos kiinnostuit rahista, tästä linkistä pääsee tutustumaan tuotteeseen. Värejä on useita ja kankaat laadukkaita. Itse valitsin meille mustan kestävän kankaan, mutta harmaan koiran omistajana olisin voinut valita sen harmaan.. ;)
Me aletaan nyt lähteä päivähoidon kevätkauden päättäjäisiin ja meidän osalta se tarkoittaa koko päivähoidon päättäjäisiä, sillä tyttöjen viimeinen hoitopäivä oli jo viime viikolla. Haikeaa, mutta onneksi on koko kesä edessä :) Ja syksy. Ja piiiitkä talvi :)
Maailman onnellisimman ajatuksia
perjantai 23. toukokuuta 2014Kiitos kaikille onnitteluista, heti näin alkuun ♥
Voisin yrittää kuvailla tuntemuksiani näiltä muutamilta viimeisiltä päiviltä, mutta riittäköön pari sanaa.
Sanoinkuvaamattoman onnellinen.
Kotiuduimme vauvan ollessa 2 vuorokauden ikäinen ja voimme molemmat oikein hyvin. Koti on kyllä maailman paras paikka ja se on vain korostunut näinä päivinä. Kotona on puhdasta (kiitos siivouspalveluiden!), lapset ovat onnellisia, kesä on täällä ja kaikki on juuri niinkuin pitääkin.
Tosin mitenkään helpoimman kautta ei tähän mielentilaan päästy. Kaikki sujui synnytyksessä lopulta hyvin, mutta itseltäni loppui usko monta kertaa. Synnytystä alettiin käynnistellä perjantaina aamupäivällä ja tyttö syntyi sunnuntain puolella yöllä. Spontaanin ja melko nopean synnytyksen kokeneena oli aivan käsittämätöntä kokea nyt niin pitkä käynnistely. Ja raskausviikkojakin ehti kertyä ne komeat 42 viikkoa. Synnytys ei meinannut ensin käynnistyä millään ja sitten kun se käynnistyi, tuli muita mutkia matkaan. Mutta tosiaan, lopulta kaikki sujui hyvin mutta sanonpahan vaan että huh huh..! :D
Ensi viikolla palailen muiden aiheiden kanssa! Kuten yhden uuden sisustusjutun ja terassiaiheiden kanssa! Mutta nyt kaikille ihanaa, lämmintä, kesäistä ja onnellista viikonloppua!!
♥♥♥♥♥♥
Vauvauutisia!
tiistai 20. toukokuuta 2014Vauvauutisia <3
maanantai 19. toukokuuta 2014Pitkän odotuksen jälkeen meille on syntynyt kaunis pieni tyttövauva <3
Rakas, olet niin täydellinen.
Vielä täällä (ja katsaus tuleviin juttuihin)
Viimeisiä viedään, mutta vielä täällä vaan odotellaan vauvan syntymistä. Jatkoajalla mennään ja nyt on viikkoja 41+1. Tuntuu, että aika on pysähtynyt paikalleen eikä mieli pääse eteenpäin ennen kuin pikkuinen on sylissä. Samalla arki rullaa eteenpäin ja tavalliset asiat toistaa itseään. Olen "jumissa" tässä olotilassa ja tähän on vaan yksi helpotus :)
Siksi päätin, että tämän jälkeen seuraava blogipostaus tulee vasta sitten kun vauva on syntynyt. No, eihän siihen ole enää kuin viikko maksimissaan mutta silti. En tätäkään varten enää jaksa ottaa kuvia. Kamera pakataan nyt sairaalakassiin odottamaan.
Jotta tässä postauksessa olisi muutakin sisältöä, kurkataanpa kuitenkin tuleviin projekteihin!
Terassin rakentaminen
Terassin runkoa on alettu rakentamaan ja materiaali päätetty. Tulossa siis postauksia uudesta terassista, sen materiaalista, sisustamisesta ja ratkaisuista. Aika monia koskettava aihe näin kesän kynnyksellä, joten kannattaa seurailla. Tavoitteena on saada terassi mahdollisimman pian valmiiksi.
Piha
Varsinkin takapiha on melkoinen katastrofialue tällä hetkellä. Joka puolella on vain multaa, multaa ja multaa. Tässä on pikkuhiljaa tasoiteltu piha-alueita ja siivottu tontin reunuksia. Terassin lisäksi täytyy korjata laatoitusta, siirtää kiikkua, laittaa kukkia, istuttaa pari tuijaa jne.. Onneksi etupiha on ihan "ok", mutta jotain sinnekin on suunniteltu. Onneksi vain pientä.. :)
Pyöräkatos
Tämä on kyllä yksi kysymysmerkki, mutta meillä on pihassa pikkuisia polkupyöriä, pikkumönkijä, potkumopoa, potkulautaa ja polkupyörän peräkärryä jotka tarvitsisivat oman suojan. Tällä hetkellä ne säilytetään autokatoksessa ja koska meillä on kaksi autoa, olisi ihan kiva jos se autokatos olisi joskus ihan oikeassa käytössä. Silloin pihakin näyttäisi siistimmältä. Tämä tehdään jos on aikaa, mutta tuota ylijäänyttä puutavaraa meillä ainakin olisi..
Alla näkyy vain pieni osa roskakatosta, mutta samalla tyylillä mentäisiin pyöräkatoksenkin suhteen. Valkoista rimoitusta ja musta huopapäällysteinen katos.
Niin ja siltakin pitäisi maalata uudelleen.. ja paljon muuta!
Eli hommaa riittänee kesälle vauvan hoidon lisäksi :)
Mukavaa viikkoa kaikille! Minä jään nyt ODOTTELEMAAN sitä h-hetkeä... ;)
Kuva viime kesältä
Vielä muutama päivä aikaa!!
lauantai 10. toukokuuta 201414.5. eli ensi keskiviikkoon asti aikaa käyttää -20% etu Futonnetti -verkkokaupassa!
Edun saat tietyistä tuotteista kirjoittamalla kampanjakoodin athome verkkokaupan kassalla. Katso TÄSTÄ linkistä mitkä tuotteet kuuluvat tarjoukseen ja TÄSTÄ pääset FUTONNETTI.FI sivuille.
Tarjous koskee tiettyjä laadukkaita vuodesohvia tai esimerkiksi kivoja säkkituoleja! Säkkituoleja, jotka ovat tyylikkäitä ja samalla siroja. Yksi näistä on tulossa meidänkin kotiin. Arvaatko mikä?
(blogiyhteistyö Futonnetin kanssa)
Terveydestä, hyvinvoinnista ja siitä toisesta ääripäästä
torstai 8. toukokuuta 2014Ensimmäistä kertaa kirjoitan nyt aiheesta, joka ei kuulu blogini "normaaliin" aihepiiriin. Eikä tule kuulumaankaan, mutta koska se kuuluu minun jokapäiväiseen elämääni on sille tilaa tämän verran myös täällä. Blogi on minulle paikka, jossa pääsääntöisesti painotan niitä kevyempiä asioita elämässäni. Tämän tekstin tarkoitus on löytää ja samalla tarjota vertaistukea, sillä tiedän että teitä muitakin on siellä ruudun takana :) Pitkä teksti jokatapauksessa tulossa!
Nyt aiheena on autoimmuunisairaudet, joita minulta löytyy. Kuitenkin sana "sairaus" on mielestäni kamala. Ihan kuin kirjaimellisesti "sairastaisin" joka päivä, joten mieluummin puhun asioista niiden oikeilla nimillä.
Ja ne ovat nivelreuma, kilpirauhasen vajaatoiminta ja vitiligo.
Aloitan tuosta viimeisestä, joka varmasti kuulostaa oudoimmalta tuosta joukosta, mutta on minulle se helpoin näistä kolmesta. Vitiligo eli valkopälvi tarkoittaa ihon pigmenttihäiriötä, jossa iholta häviää oma väriaine eli melaniini. Yleensä se häviää tietyiltä alueilta symmetrisesti kehon molemmilta puolilta. Minulle vitiligo on puhjennut muistaakseni 6-vuotiaana, joten ihoni on jo hyvin vaalea. Vitsailenkin olevani "puoli-albiino", joka ei kyllä ole kaukana totuudestakaan :) Valkopälvi on tavallaan täysin oireeton tila, mutta koska ihoalueet ilman pigmenttiä palavat auringossa todella herkästi, voi siitä tulla kipuja. Nyt aikuisena osaan huolehtia ihostani, mutta muistan kuinka joskus nuorempana iho on palanut todella kipeäksi. Hoitona onkin käyttää vahvoja aurinkovoiteita eli minulle se tarkoittaa aina suojakerrointa 50. Ikäväksi homman on tehnyt se, että kaikki vahvat aurinkovoiteet ovat vedenkestäviä ja yleensä todella "paksuja". Onneksi siinäkin tapahtuu koko ajan kehitystä. Jos lukijoista löytyy vahvan aurinkovoiteen käyttäjiä, olisiko teillä suositella jotain tiettyä? Viimeisin parhaaksi kokemani voide on La Roche-Posay -aurinkosuojasuihke.
Kesäisin olen aina kadehtinut muiden ruskettunutta ja terveen näköistä ihoa, mutta parina viime kesänä olen minäkin löytänyt keinon edes väliaikaiseen rusketukseen. Suihkurusketuksella olen saanut kokea muutaman kerran sen sädehtivän ruskettuneen ihon kauneuden. Eli muutkin rohkeasti vaan kokeilemaan! Sillä onhan vaiva "vain" kosmeettinen, mutta vaikuttaa kuitenkin myös itsetuntoon ja omakuvaan. Itse olen oppinut elämään valkopälven kanssa, sillä olen saanut opetella sitä pikkutytöstä alkaen. Mutta kuinka toivonkaan, ettei omat lapseni saa tätä osakseen.. tai muitakaan sairauksia.
Seuraavana nivelreuma. Ensimmäiset oireet tulivat minulle 25-vuotiaana, kun oikea olkapääni kipuili. Oireet eivät olleet aluksi kovia, mutta pahenivat hiljalleen. Työterveyshuollon fysioterapeutti ja lääkäri veikkasivat kiertäjäkalvosimen tulehdusta, joten tulehduskipulääkkeiden lisäksi sain jumppaohjeita. Itku kurkussa yritin jumpata olkapäätä ja kipu vain paheni. Jossain vaiheessa olkapään tilanne rauhoittui, mutta tilalle tulivat nilkkakivut. Taas kummallinen oire, jonka ensin ajattelin johtuvan rasituksesta tai huonoista työkengistä. Kivut menivät todella pahoiksi ja joka aamu kävely oli oikeasti yhtä tuskaa. Muistan sen jokapäiväisen kivun, kun kävelin työpaikkaa kohti loivaa ylämäkeä ja tunteen, että en pääse tätä mäkeä ylös. Kunnes pääsin, työpäivä alkoi ja nilkat vertyivät ainakin jonkinlaiseen työkuntoon.
Työterveyslääkärin vastaaotolla sitten otettiin reumakokeet ja kuinka ollakaan, positiivisia vastauksiahan sieltä tuli. Tässä vaiheessa työterveyslääkäri laittoi lähetteen erikoislääkärille, joka tietenkin tuntui oikealta vaihtoehdolta. Mutta voitteko kuvitella. Vaikka verikokeet kertoivat reumasairaudesta, sukurasitus reumalle oli suuri ja minulla selkeät oireet, lääkärin vastaus oli tyrmäävä. Kotiin tuli kirje, jossa lääkäri totesi ettei aikaa vastaanotolle tarvitsee järjestää. Hänen mielestään riitti, että syön buranaa ja hommaan tukipohjalliset kenkiin. Tässä vaiheessa oireita oli ollut jo reilun puolen vuoden ajan.
En voinut käsittää lääkärin vastausta, joten varasin ajan sitten yksityislääkärille. Hänkin ihmetteli saamaani vastausta ja aloitti oireiden hoitamisen. Vaikka tyypillisesti nivelreuma alkaa pikkunivelistä, kuten sormista, minun oireeni otettiin tällä kertaa tosissaan ja ensimmäistä kertaa myös tutkittiin. Eli jos koette saavanne vääriä vastauksia lääkäriltä, voi asiaan aina hankkia toisenkin mielipiteen. Tosin monesti se tarkoittaa suurempia kustannuksia, mutta terveys ja oma hyvinvointi on ensisijaisen tärkeää.
Tämänhetkinen tilanne reuman kanssa on hyvin rauhallinen, sillä raskaus lieventää reuman oireita. Tosin synnytyksen jälkeen puolen vuoden kuluessa oireet voivat pahentua merkittävästi. Reumaa voi kuitenkin hoitaa muullakin tavalla kuin lääkkeillä, sillä ruokavaliolla ja elintavoilla on merkitystä. Siitä syystä olen jättänyt sianlihan pois ruokavaliostani (silloin tällöin jossain muodossa sitä kuitenkin syön) ja uskon sillä olleen suurta merkitystä omassa voinnissani. En avaa tätä ruokavalio asiaa enempää, mutta sen lisäksi reumaatikon voinnille on tärkeää mm. säännöllinen vuorokausirytmi, stressittömyys ja tupakoimattomuus. Syön lääkkeitä, yritän olla stressaamatta, en tupakoi, yritän pitää sianlihan minimissä, mutta miten tuon säännöllisen vuorokausirytmin toteuttaisi sitten kun palaan työelämään, kolmivuorotyöhön?
Viimeisenä mutta ei vähäisimpänäkään tulee hypotyreoosi eli kilpirauhasen vajaatoiminta. Viitteitä poikkeavista arvoista sain jo samoihin aikoihin kun kipeää olkapäätä tutkittiin. Silloin todettiin, että mitä todennäköisimmin minulla on joskus ollut kilpirauhasen tulehdus, mutta itse kilpirauhasarvot (T4V ja TSH) olivat viiterajojen sisäpuolella. Asia jätettiin silloin "seurantaan" ja kehoitettiin kontrolloimaan niitä silloin tällöin. Ennen tätä en ollut koskaan osannut ajatella, että kilpirauhaseni olisi vajaatoimintainen. Tutustuin kuitenkin yleisimpiin oireisiin ja totesin, että minulla on niistä monta. Mutta lääkitystä ei nyt tarvittaisi.
Raskaana ollessa kilpirauhasarvoja tulee seurata tarkemmin, jos siihen on syytä. Esikoista odottaessani arvot mitattiin kerran eikä niissä ollut poikkeamaa, ainakaan terveyskeskuslääkärin mielestä. Toista lasta odottaessa arvot taas kontrolloitiin ja onnekseni reumalääkärin vastaanotolla huomattiin, että tarvitsisin lääkitystä ainakin raskauden ajan.
Siitä asti olen nyt syönyt kilpirauhashormonia ja syön koko loppuelämäni. Lääkityksen myötä monta oiretta väistyi. Kuten väsymys, turvotus, sumuinen olo, aikaansaamattomuus, kuiva iho, lämpöily ja palelu. Olo on nyt "kirkkaampi" ja virkeämpi kuin ennen lääkitystä, vaikka pärjäsin myös ennen lääkkeitä. Siksi oireet ovat tärkeämpi mittari kuin verikokeet. Ja tuohan se onkin se vaikein seikka koko asiassa. Löytää ne lääkitystä tarvitsevat ja löytää se oikea diagnoosi tuollaisten oireiden joukosta. Kun oireet voivat viitata moneen muuhunkin ongelmaan eikä ainoastaan hypotyreoosiin.
Nyt jos joku luki tänne asti edes hyppien tekstin yli, haluaisin kuulla löytyykö sieltä samojen asioiden kanssa tekemisissä olevia? Olisin voinut kirjoittaa paaaaljon pidemmästikin näistä asioista, mutta yritin pitää tekstin lyhyenä. Vaikka pitkä siitä tulikin.
Onko siellä ruudun toisella puolella vertaistukea, vinkkejä, mitään kommentteja tai kysymyksiä? En tosiaan tiedä millaisen vastaanoton tällainen blogikirjoitus saa, mutta ajattelinpa käväistä vähän blogin "mukavuusalueen" ulkopuolella :)
Details
tiistai 6. toukokuuta 2014Yksityiskohtia. Kuvia sieltä täältä. Niitä kohtia kodista, joissa ainakin oma katse aina viipyilee. Toivottavasti muutkin saavat kuvistani joskus ideoita tai inspiraatiota. Vaikka harrastelija olenkin sekä valokuvauksessa että sisustamisessa.
Iloa ja inspiraatiota viikkoosi!