MINKÄLAISTA ON ASUNTOSTAILAAJAN TYÖ?

torstai 10. lokakuuta 2019
Tavallinen työviikkoni on sellainen, että lähes joka päivä käyn stailaamassa vähintään yhden asunnon. Useimpina päivinä asuntoja stailataan keskimäärin kolme ja mahtuupa joukkoon viidenkin asunnon stailauspäiviä. Välillä pystyn pitämään etäpäiviä kotona ja silloin hoidan suunnitteluasiakkaita, yrityksen asioita ja kuvaan blogia ja somea varten. Olen onnellisessa asemassa, kun yritykselläni on riittänyt töitä. Pitkäaikaisia asiakkaita ja luotettavia yhteistyökumppaneita, niistä olen erityisen iloinen. Pääasiassa teen siis näitä myyntistailauksia ja sisustussuunnittelua. Teen myös rakennusliikkeille esittelyhuoneistoja, silloin tällöin olen stailannut mainosvideoita varten, joskus kirjoitan lehtijutun ja joskus taas teen markkinointiyhteistöitä blogin kautta. Ja tietenkin hyppään aina innolla mukaan uudenlaisiin projekteihin ♥



Mukaan yritystoimintaan on tullut myös opiskelijoiden ohjaaminen ja minulla onkin onnekseni ollut tämän vuoden puolella jo useampi harjoittelija. Miten mahtavaa onkaan kun on mukana toinenkin stailaaja ja juttukaveri. Itsekin saa uusia ideoita, kun joku toinen ratkaisee tilan stailaamisen eri tavalla. 



Työn parhaita puolia on ehdottomasti erilaisten kotien ja sisustuksien näkeminen. Näen työssäni isoja ja kalliita taloja, pieniä sympaattisia talovanhuksia, tavaraa tulvivia koteja, kattohuoneistoja, vuokrayksiöitä ja remonttia kaipaavia tyhjiä asuntoja. Lista on loputon ja on sanomattakin selvää, että ammennan niistä ajatuksia myös suunnittelijan työhöni.



Monet ihastelevat, että onpa minulla ihana työ, kun saan sisustella ihmisten koteja, asetella tyynyjä ja heitellä vilttejä kauniisti sängyn laidalle. Onhan se ihanaa, olla mukana tekemässä kauniita valokuvia ja erityisen ihanaa silloin, kun kohde inspiroi. Mutta liittyy tähän työhön paljon haasteitakin.



Työhön liittyy paljon tavaroiden kantamista, huonekalujen siirtelyä, jopa siivousta, jatkuvaa pakkaamista ja purkamista. Vaikka kuvissa sisustus saattaa olla todella simppeli ja jopa minimalistinen, voi sen takana olla kolme tuntia töitä. Erityisesti tyhjien asuntojen kohdalla stailausta voi verrata pieneen muuttoon. Kotona pakkaan auton täyteen tavaraa, ajan kohteeseen, kannan kaiken sisälle (ja kyllä, joskus sinne 4. kerrokseen ilman hissiä), puran, stailaan ja järjestelen, pakkaan ja kannan taas kaiken auton luo. Pakkaan auton. Sama saattaa toistua päivän aikana useastikin. Stailaajan työ on siis fyysistä, ei pelkkää tyynyjen hypistelyä. Joskus kyllä pelkästään sitäkin ;)



Stailaajan on myös osattava kommunikoida asiakkaiden kanssa. Joillekin stailaajan päästäminen kotiinsa on jännittävä paikka ja silloin myös stailaajaa voi jännittää, osaako vastata odotuksiin. Stailaushan tehdään puhtaasti kuvia ajatellen, jotta kaikki muutkin voisivat nähdä juuri sen kodin parhaat puolet. Sen täytyy ehdottomasti välittyä myös asiakkaalle, että stailausta ei tehdä siksi että siellä haluttaisiin muuttaa jotakin, vaan siksi että kuvista tulee mielenkiintoiset ja mahdollisimman selkeät. Ja tähän liittyy myös se, että stailaajan on osattava toimia kaikentyylisissä kodeissa ja samalla kunnioittaen kodin omaa sisustusta.



Kiinteistövälitysalalla on ollut ilmoilla myös uusi stailaamisen trendi, nimittäin virtuaalistailaus. Erityisesti tyhjät asunnot pystytään stailaamaan virtuaalisesti täydellisesti. Erittäin mielenkiintoista nähdä, minkälainen trendi tuosta tulee ja kuinka yleistä sen käytöstä tulee...!

Stailaus on kuitenkin sellainen osa-alue asuntojen kuvaamisessa, joka on jo vakiinnuttanut asemansa ja tulee varmasti kasvamaankin. Kaikki eivät halua tai tarvitse stailaajaa, ja ihan hyvä niin, mutta stailauksella parhaimmillaan myydään se kaikista tärkein ensivaikutelma, joka johtaa uusien kotien löytymiseen ♥



Tämän jutun kaikki kuvat ovat stailaamistani tyhjistä asunnoista. Tuona päivänä stailasin muistaakseni kolme tyhjää asuntoa, rakenteilla olevaan kerrostaloon. Kuvat on ottanut taitava Hannu Uusitalo.


0

KOTI TUOKSUILLA VAI ILMAN?

tiistai 24. syyskuuta 2019
Erilaiset tuoksut jakavat kyllä omankin mielipiteen kahtia, mutta sitäkin paremmalla syyllä voisin siitä sanasen tai pari kirjoittaa. Kahtia ajatukset jakautuvat sen vuoksi, että toisaalta rakastan tietyntyyppisiä tuoksuja jotka muistuttavat jostain, mutta samaan aikaan jotkut tuoksut aiheuttavat välittömästi migreenin.


Omassa kodissahan on helppo elää tuoksuherkkänä, kun kaikkeen pystyy vaikuttamaan, ongelmia tulee yleensä kodin ulkopuolella. Kotona pyykit pestään hajusteettomilla pyykinpesuaineilla ja muutenkin kaikki pesuaineet valitaan tuoksujen perusteella. Luonnollisesti myös kosmetiikan pitää olla tuoksultaan sopivaa. Kaikki ei tosiaankaan ole meillä hajusteetonta, mutta tuoksussa ei saa olla sitä migreenin laukaisevaa tekijää, joten kaikki uudet tuotteet on varovasti nuuhkittava ostovaiheessa. 

Samasta syystä meillä ei juuri ole ollut tuoksukynttilöitä, mutta olen huomannut että niitäkin on nykyään niin erilaisia että siinä missä toinen kynttilä aiheuttaa kamalan päänsäryn, saa toinen huokailemaan ihastuksesta.



Tuoksut herättävät myös tunteita ja ainakin omalla kohdallani tietynlaiset tuoksut herättävät muistoja. Tämä Luhdan ihana tuoksukynttilä vei minut välittömästi lapsuuteen, mökille, kesäpäivään, jossa minua ympäröi vanha metsä, saunamökki ja kuuma aurinko. Sitähän sanotaan, että ihmiset valitsevat jopa elämänkumppanin tuoksun perusteella, joten miksipä ei tuoksut voisi vaikuttaa pienemmissäkin päätöksissä. Joku tuoksu tuntuu oikealta ja toinen ei.



Kodin tuoksut liittyvät myös puhtauteen ja raikkauteen, joten siksikin niihin tulee itse kiinnitettyä huomiota. Raikas huoneilma ja hennot tuttujen siivousaineiden tuoksut luovat välittömästi tunteen puhtaasta kodista, johon on hyvä käpertyä. Lisäksi näin koiran omistajana pidän erityisen huolen siitä, etteivät esimerkiksi matot ala haisemaan koiralle. Meillä pyykinpesukone on hyvin aktiivisessa käytössä ja siellä pestään kaikkea mitä pystyy, jotta koti pysyisi raikkaana. Siivousliinat ja mopit yms. pestään luonnollisesti joka käyttökerran jälkeen. Voisinpa sanoa, että puhdas koti on paras tuoksu jonka haluaisin pullottaa huonetuoksuksi. 

Miten teillä? Käytättekö huonetuoksuja tai tuoksukynttilöitä? Vai mennäänkö neutraalilla tuoksupaletilla kuten meillä? Ja onko siellä muita tuoksuherkkiä?


4

HABITARE 2019

sunnuntai 15. syyskuuta 2019
Leppoisaa sunnuntai iltaa ♥ Talo on vähän viileä ja ulkona sataa. Väsyttää ja on ihan sunnuntaifiilis. Tekee mieli laittaa takkaan tulet ja sytyttää kynttilöitä. Sen taidammekin illalla tehdä, mutta ensin ajatuksia Habitare messuista. 



Tänä vuonna minulla oli isoja odotuksia messujen suhteen, sillä oma luovuus kaipailee edelleen jonkinlaista ravistelua. Isoimmat vau elämykset jäi kokematta, mutta oivalsin kuitenkin jotain. Sisustuksen ammattilaisen ei pidäkään yllättyä messuilla, sillä ajankohtaiset asiat kuten värit, materiaalit ja muodot pitäisi ollakin jo tiedossa ainakin jollain asteella. Samalla oli mukava huomata, että trendien ja uusien tuotteiden kirjo tuntui tutulta ja turvalliselta, sellaiselta johon haluan ottaa osaa. 

Annon osasto huokui sellaista rauhallisuutta ja aitoutta, että siitä tuli lempiosastoni. Yritän itseasiassa tässä samalla tehdä tilausta Annon verkkokauppaan, mutta taitaa olla niin ruuhkautunut ettei sivut toimi. Saapa nähdä saanko omaa tilausta sisään ollenkaan. Selkeästi joku muukin tykkää ♥ 




Kun katsotte näitä kuvia ja niiden värimaailmaa, ovat ne loppujen lopuksi kovin yhteneväiset. Luonnollisia ja murrettuja värejä, sitä samaa jota on ollut valloilla jo pidempään. Kypsiä sävyjä, aitoja materiaaleja ja mielenkiintoisia muotoja. Keramiikkaa, heiniä, ripaus messinkiä, vaaleaa puuta ja vastapainoksi tummaa pähkinää.







Tänä vuonna selkeästi kiinnitin enemmän huomiota stailauksiin ja niiden sisältöihin. Niissä oli paljon luontoa. Ja se oli mukava huomata. Sain myös paljon ideoita omiin stailauksiin ja erityisesti valokuvaukseen. Messuilla näkee tietysti myös uusia tuotteita ja esimerkiksi Hakolalla olikin kauniita uutuuksia messuilla (kuva alla). Myös Matrin osasto oli kaunis niinkuin aina ♥





Kierrätys näkyi myös vahvasti messuilla. Hyvä esimerkki on Timberwisen uudet tuotteet, jotka valmistetaan ylijäämäparketista. Hieno tapa välttää materiaalihukkaa.


Messuilla oli tietenkin todella paljon upeita osastoja ja ihania tuotteita. Yksi mikä jäi kiinnostamaan ja josta on otettava lisää selvää, oli Vieser. Aivan upeita ratkaisuja kylpyhuoneisiin. Yksinkertaisen kaunista ja tyylikästä. 



Odotetusti messuilla näkyi myös kaaria, erityisesti peileissä mutta myös tekstiileissä. Kaari onkin kaunis muoto ja omalla haavelistalla onkin tuollainen peili. Se sopisi erittäin hyvin meille vaatehuoneeseen ♥




Messut kuitenkin kaikessa ihanuudessaan sai aikaan inspiraatiota ja innostusta, jota varmasti riittää pitkälle syksyyn. Sain ideoita stailaukseen, oman kodin sisustukseen ja myös asiakkaille. Mutta kaikista parasta näissä messuissa on aina ystävien ja tuttavien tapaaminen, verkostoituminen ♥ Minulla onkin jo näissä tapahtumissa iso liuta ihania ystäviä ♥
0

HEINIÄ JA SYKSYISTÄ TUNNELMAA

sunnuntai 8. syyskuuta 2019
Heinäkuun lopussa tuskailin kadoksissa olleen luovuuden kanssa ja kovasti odotin elokuun pimeitä iltoja. Vielä pari viikkoa sitten tuskailin jatkuvan siivoilun kanssa, mutta nyt on jo päästy voiton puolelle. Siitä selviämisen järjestys oli käänteinen. Piti ensin saada raivata vaatehuone, käydä läpi eteisen kaapit ja ne lasten ulkovaatteet. Todella reilulla kädellä "konmarittaminen" sai ajatukset selkeämmäksi ja olon levollisemmaksi. Sen jälkeen pääsi nauttimaan niistä ihanista pimeistä ja lämpimistä illoista, terassilla paviljongin suojissa. Omaksi onnekseni järjestelyintokaan ei ole vielä laantunut, sillä vieläkin tuo ulkovarasto ja autotalli odottaa täydellistä läpikäyntiä. Ja "muutama" muu kaappi talon sisällä. 




Sisätilojen raivaamisen lisäksi myös sisustaminen kiinnostaa taas kesän jälkeen ja sitä tavallaan rakentaa pesää syksyä ja lähestyvää talvea varten. Mielessä on pehmeät tekstiilit ja kauniit kynttilät. Ja onpa yksi uusi valaisinunelmakin syttynyt. Kun työssään jatkuvasti sisustaa toisten koteja ja miettii ratkaisuja muiden sisustuspulmiin, käy helposti niin että oman kodin sisustaminen jää kokonaan. Nyt tuntuu taas hyvältä välillä miettiä, minkälaiset sisustustyynyt siinä omalla sohvalla on. Ja siihen tilanteeseen tarvittaisiin jonkinlainen päivitys.




Sisustamisesta ja sen ajankohdista puheen ollen, mitä mieltä olette heinistä? Trendikkäistä ja kauniista sisustusheinistä? Pakko myöntää, että "sisustusheinä" kuulostaa turhamaiselta ja vähän naurettavaltakin, mutta oi että ne ovat kauniita. Edelleenkin olen sitä mieltä, että minun pitäisi opetella viherkasvien hoito, mutta koska heinät ovat myös armollisia tällaiselle ei-viherpeukalolle on niiden suosio meillä taattu. Heiniä saa nykyisin kukkakaupoista ja jopa sisustusliikkeistä, mutta kauniita heiniä on myös luonto täynnä. 




Pampaheinät ovat jo pitkään olleet pinnalla, mutta heinätrendi tuntuu jatkuvan ja itseasiassa kehittyvän kuivakukkatrendiksi. Kyllä, ne mummolan kuivakukka-asetelmat ovat tulleet takaisin. Mielenkiintoista nähdä minkälaiset kuivakukat pääsevät suomalaisten suosikeiksi. Ja itseasiassa mielenkiintoista nähdä, löytyykö niitä Habitaresta..!



Tiistaina suuntana Helsinki, keskiviikkona ohjelmassa Habitare. Odotukset ovat korkealla, toivottavasti löytyy inspiraatiota ja ideoita..! Tässä yhteydessä arvon myös kaksi sisäänpääsylippua Habitare -messuille ja osallistua voi kommentoimalla tähän postaukseen. Laita kommenttiisi myös sähköpostiosoite, josta sinut tavoittaa takuuvarmasti. Suoritan arvonnan viimeistään tiistaina 10.9, joten kyse on pika-arvonnasta! Nyt on hyvät mahdollisuudet voittaa liput itsellesi ja ystävällesi ♥ Liput tarjoaa Messukeskus. Onnea matkaan! ARVONTA PÄÄTTYNYT!

16

LISÄÄ AIKAA KIITOS

keskiviikko 28. elokuuta 2019
"Kylläpä on taas kaikki nurkat sekaisin". Tulee todettua aika usein, vaikka kunnon siivouksesta saattaa parhaimmillaan olla aikaa alle 48 tuntia. Viikonloppuna siivotaan ja maanantaina saattaa olla jo ensimmäiset sotkut havaittavissa. Tiedän, että kyse on vain tiskeistä, pyykeistä, leluista ja muista sellaisista ja että niiden kaiken alla on siisti koti, mutta silti se turhauttaa. Olisi mukava vaikka ulkoilla työpäivän jälkeen, eikä aloittaa siivousta, taas.


Samalla myös tiedän, että asiat on aika kivasti, kun minulla on aikaa katsoa noita sotkuja. Tässä on viime aikoina ollut niin paljon töitä, että työpäivät ovat venyneet todella pitkiksi ja hyvä että olen ollut antamassa lapsille hyvän yön halit ja suukot. Noiden ruuhkaviikkojen jälkeen nimittäin totesin taas yhden kerran, että yksi yrittäjyyden isoimpia haasteita on ajanhallinta. Itsepä omat aikatauluni teen..! Mutta siis, mukava että on aikaa nähdä nuo elämisen jäljet!



Lapsillakin on alkanut kouluarki ja pienin jatkoi päiväkotirytmiä. Aloitus on ollut mukavan helppo ja kaikki sujuu mutkattomasti, mutta takaraivossa on koko ajan ajatus siitä, että pitäisi tarkistaa lasten välikausivaatetilanne, kenkätilanne, talvivaatetilanne ja ihan vain vaatteiden tilanne. Kun on kolme kasvavaa lasta, tuntuu ihan mahdottomalta pysyä perässä siinä että kaikille on sopivia vaatteita. Ja mielellään sellaisia, joissa ei ole reikiä. Koska en ole koskaan ollut se suunnitelmallisin tyyppi lastenvaatehankinnoissa, meillä hankitaan kaikki vasta silloin kun on pakottava tarve. Ei esimerkiksi fiksusti etukäteen edelliskauden alesta. No mutta, ehkä ensi viikonloppuna marssitaan pikkunaisten kanssa shoppailemaan. Koska kohta niitä kunnon välikausivaatteita on pakko olla, vaikka tällä hetkellä on helle.

Arjen mukana on tullut myös muistettua, että ajanhallinta ja suunnitelmallisuus toimii myös ihan tavallisien arkiaamujen apuna. Kun muistaisi joka ilta valita tytöille vaatteet seuraavaksi päiväksi, tarkistaa sääennusteen sateiden varalta, kirjoittaa alkuviikosta koko viikon ruokalistan valmiiksi ja vieläpä hankkia kaikki ruokatarpeet valmiiksi, olisi arki aina sujuvampaa. Onneksi aina välillä muistaa. Tällä viikolla lista jäi haaveeksi, sillä jääkaapin ovessa lukee vain maanantain ruoka ja nyt on keskiviikko. Hyväksi on myös todettu perhekalenteri, johon voi kirjoittaa jokaisen menot josta isommatkin jo osaavat tarkastella viikon tapahtumia.




Kaiken arkisen ohella sain selkäni aika pahaan kuntoon, kun se yhtäkkiä meni jumiin kesken työpäivän. Päivät on mennyt sinnitellessä, mutta illat aika kehnosti. Loppuviikon pystyn onneksi ottamaan kevyesti, eikä tarvitse ihan hirveästi nostella ja kannella tavaroita.

Vaikka kotiaskareita on vino pino, selkä on kipeä ja töitäkin pitäisi tehdä, ajatus taas lähestyvästä viikonlopusta saa hymyn huulille..! Silloin tuntuu olevan enemmän aikaa ♥




0

WRITER'S BLOCK

keskiviikko 31. heinäkuuta 2019
Ette arvaakaan kuinka monta kertaa olen yrittänyt aloittaa tämän postauksen..! 

On todella vaikeaa aloittaa bloggaamista kahden kuukauden tauon jälkeen, kun ei oikein tiedä mistä aloittaisin. Omiin bloggailutapoihin on aina kuulunut mennä kuvat edellä ja olenkin aina ensin valinnut kuvat ja kirjoitan jutun niiden pohjalta. Nyt kun aikaa on kulunut ja kuvina on kesämuistoja, tuntuu että on aika aloittaa tekstistä. Ja kertoa mitä kuuluu ja mitä olen puuhannut.



Aloitetaan vaikka kesäkuusta. Kesäkuussa yritykseni täytti virallisesti 2 vuotta. Pystyin toteamaan, että yrittäjyys on toiminut omalla kohdallani paremmin kuin hyvin ja olen niin iloinen kaikista valinnoistani! Kesäkuu ja heinäkuun alku oli töissä lisäksi aivan älyttömän kiireinen, joten siksikin blogi, sosiaalinen media ja kaikki muutkin harrastukset joutuivat olemaan tauolla. Päivät stailasin, illat tein sisustussuunnittelua työpöytäni ääressä.




Kesäkuussa kippisteltiin myös 10-vuotis hääpäivälle ♥ Juhannus vietettiin kotona serkun perheen kera ja tietenkin tehtiin pavlovaa, lempikakkuani. Lisäksi kesän herkkuihin on kuulunut myös grillipizza, savustettu lohi ja uudet perunat. Niistä onkin tullut nautittua useampaan otteeseen. Joka kesään kuuluu myös ihanat kesäkukat ja niiden keräily maljakoihin ♥




Kesäkuussa käytiin myös tyttöjen reissulla ♥ Tehtiin kahden isomman tyttöni kanssa Helsingin reissu, johon kuului shoppailua, hotelliyö, Linnanmäki, Sea Life ja Korkeasaari. Ja jännityksen kruunasi lentokoneella, ratikalla, junalla ja bussilla matkustaminen. Niin ihana reissu ja meidän kolmen laatuaikaa. Miten ne lapset osaakaan yllättää ja yhtäkkiä molemmat vaikutti niin isoilta tytöiltä. Erityisesti keskimmäinen tyttömme, joka aina viihtyy parhaiten kotona ja tutuissa ympyröissä osoitti itsestään aivan uusia puolia, kun hän reippaana asteli edelläni pitkin lentokenttää ja Helsingin keskustaa myöten. Taisi pieni reissaaja nostaa päätään tuossa tytössä ♥




Kesällä on vierailtu pariin otteeseen myös vanhempieni ihanalla mökillä ja siellä tuli itseasiassa käytyä myös työkeikalla! Mökillä pidettiin ihana ikimuistoinen kuvauspäivä. Sen päivän tuotoksia saamme nähdä vasta ensi kesänä mutta hyvää kannattaa odottaa..! 





Heinäkuussa vietettiin keskimmäisen tytön synttäreitä ja talo täyttyi taas yhden kerran synttärivieraista. Ja koska kesäkuussa oli isompien tyttöjen kanssa kesälomareissu, vietettiin myös pienemmän kanssa kahdestaan laatuaikaa. Kävimme kaupungilla ja pienten lasten huvipuistossa, ostettiin karkkia, katsottiin elokuvaa ja nukuttiin vierekkäin. 





Ja nyt heinäkuun lopulla saimme viimein koko perhe nauttia yhteisestä lomasta. Yrittäjän loma ei ole itsestäänselvyys, joten vajaan kahden viikon mittainen loma oli suorastaan lottovoitto. Ja siihen kun vielä sattui kesän kuumimmat päivät, oli loma aika täydellinen. Lähdimme vuokramökille, kävimme huvipuistossa, serkkuni valmistujaisjuhlissa ja ystäviemme luona Kuopiossa. Kuopio on niin rakas paikka, että mieli jäi kovasti kaipaamaan lähemmäs omia juuria jotka ovat savokarjalassa. Ne järvet ja metsät ♥ Loma viimeisteltiin ystävien kanssa festareilla aivan käsittämättömässä helteessä.




Nyt kun loma vaihtui takaisin arkeen, helteet koleaan säähän, täysi kalenteri tyhjemmäksi ja ajatus kesästä menneeseen muotoon, mieli on aika tyhjä. Voisin todeta, että ehkäpä loma teki tehtävänsä ja sain sen tauon minkä tarvitsin. Luova työ tarvitsee joutenoloa ja kiireettömyyttä, jotta luovuus aina heräisi uudelleen. Mutta nyt tuntuu, että jokin inspiraatio puuttuu. Olo on odottava. Jäin kellumaan jonnekin kiireen ja loman välimaastoon. Odotan loppukesän pimeitä iltoja, syksyn tuomaa inspiroitumista, lasten koulun aloitusta, Habitarea. Tiedän, että tämä olotila on vain hyväksi, mutta onhan se samalla vähän jännittävää kun ei tiedä milloin ne ideat alkaa taas pulputa. Nyt yritän kuitenkin nauttia tästä hetkestä, kun kiire ei ole vielä vallannut minua kokonaan :)


1