logo

VIIKONLOPPUJEN MERKITYS

Se tunne perjantaina, kun työviikko on ohi, lapset haetaan päivähoidosta ja koulusta. Se on ihana. Ja entäs se tunne, kun perjantai-iltana voi istahtaa sohvalle ilman suunnitelmia seuraavasta arkiaamusta, lasten kouluvaatteista ja läksyistä. Ei tarvitse suunnitella seuraavaa työpäivää ja suoritettavia tehtäviä. Ja siinä vaiheessa on vielä kaksi kokonaista vapaapäivää edessä. 



Tämä viikonloppu käynnistettiin yhteisellä ruuanlaittohetkellä lasten kanssa ja syötiin tacoja ja tortilloja, koko perheen lempiruokaa. Yleensä aina laitetaan spotifysta soimaan "chill hits" soittolista tai muuta vastaavaa ja se on viimeistään rentoutumisen paikka.





Viikonloppuna olemme myös laittaneet pihan talvea varten valmiiksi, varastoitiin kesäkalusteet ja poistettiin meille turhaksi käynyt hiekkalaatikko. Ollaan saunottu, katsottu elokuvia, askarreltu ja tänään sunnuntaina käytiin lasten kanssa kisakatsomossa kannustamassa meidän omaa isiä, joka pelaa salibandymaalivahtina. On hienoa nähdä se urheilun tuoma ilo ja yhteishenki ja kiva, että lapset voivat sitä myös seurata. Tänä viikonloppuna on ollut ihana katsella kotia valoisan aikaan, nauttia syksyisestä auringonpaisteesta ja ihastella niin kaunista ruskaa, joka näyttää olevan hienoin pitkään aikaan.



Aina ei ole ollut tällaisia viikonloppuja, kun tein kolmivuorotyötä. Siitä on jo tosin melko kauan aikaa, mutta muistan ikuisesti kun esikoiseni noin 2,5-vuotiaana sanoi lauantaiaamuna yllättyneenä, että "hei äiti on kotona!". Silloin kotona oli esikoisen lisäksi reilu 1-vuotias ja haaveissa vielä silloin lisääkin lapsia. Tuolloin ajattelin, että teen kaikkeni muuttaakseni tuon tilanteen. Sehän oli lapselle iloinen tilanne, mutta minulle sillä oli hyvin negatiivinen kaiku. En halunnut, että lasten oletus on se että äiti on töissä aina silloin kun muut ovat vapaalla. Enkä halunnut elää kolmivuorotyön ohjaamana, kun muu perhe elää muussa rytmissä. Sen jälkeen on tapahtunut monenlaista, mutta sitten kun meidän kolmas tyttäremme oli 1-vuotias, tuntui oikealta ajalta tehdä muutoksia. Olin onnellisessa tilanteessa, kun sain koulupaikan, opintovapaata ja vieläpä koulutusrahaston tuen. Opinnot kestivät kaksi vuotta ja sen jälkeen otin toisen ison askeleen. Irtisanouduin vakituisesta työpaikasta ja aloin yrittäjäksi. 



Isot askeleet ovat antaneet vapautta ja saan itse päättää omat työaikani. Nyt meillä on juuri meille sopiva arkirytmi, jossa aikuiset tekevät töitä arkisin noin kahdeksasta neljään ja lapset ovat sen ajan koulussa ja hoidossa. Tosin monta kertaa on yrittäjänä joutunut joustamaan noista ajoista ja työajat venyvät joskus iltamyöhään, mutta aina pystyn ottamaan sen ajan takaisin jonain toisena päivänä. 

Tämä rytmi on kätevä ja perheen yhteisen ajan kannalta ihanteellinen, mutta on se myös oman terveyden kannalta paras. Olen tehnyt kolmivuorotyön lisäksi 2-3 vuorokauden mittaisia päivystyksiä. Silloin olin 10 vuotta nuorempi eikä lapsia vielä ollut, mutta ei se terveellistä ollut silloinkaan. Ainakin minä tarvitsen säännöllisyyttä, unta, lepoa ja turvallista rytmiä. Ja varsinkin nyt, kun olen ihan liian pitkään pitkittänyt oikean loman pitämistä (josta en ole ylpeä), on viikonloput erityisen tärkeät.



Vuorotyö taas sopii toisille paremmin enkä sanokaan että siinä mitään vikaa on. Se sopii joillekin paremmin kuin mikään muu. Ja mistä sitä tietää, mitä itsekin tekee vaikka 10 vuoden päästä, mutta nyt on hyvä näin. Koko perhe nauttii siitä säännöllisyydestä, jota tämä tilanne tuo. Välillä joustetaan, kuten ensi viikonloppuna messujen merkeissä, mutta pidämme tiukasti kiinni tästä rytmistä ja koko perheen vapaista juhlapyhistä ♥


Ei kommentteja

Kiitos kun kommentoit ♥