Mietteitä

torstai 20. syyskuuta 2012
Takana on viiden työvuoron putki ja kaksi viimeisintä oli yövuoroja. Tässä siis tokkuraisena yötöiden jälkeen on sopiva hetki vähän pohtia asioita :)




Nyt kun olen ollut reilun kuukauden töissä, täytyy myöntää että onhan se kolmivuorotyön yhdistäminen perhe-elämään oma lukunsa. Kaikki on sujunut erinomaisesti ja lapset ovat viihtyneet hoitopaikassa paremmin kuin hyvin, mutta eihän tässä mitään säännöllisyyttä ole. Mies pärjää lasten kanssa siinä missä minäkin ja itse nautin töissä käymisestä. Se häiritsevä tekijä on se, että jokainen iltavuoro ja viikonlopputyöt ovat pois siitä koko perheen yhteisestä ajasta. Takana on kuitenkin vasta se reilu kuukausi, joten kyllähän tähän ehtii tottumaan. Mutta edessä on vielä kaikki juhlapyhätkin, jolloin tämä äiti on ehkä töissä.




Pidän siis työstäni todella paljon enkä töissä ollessa koskaan mieti, että olisinpa nyt kotona. Työyhteisö on aivan ihana ja minut muistetaan siellä vaikka olin melkein kolme vuotta poissa. Itse työpaikassa ei ole siis mitään vikaa.

Onko teillä muilla vastaavia kokemuksia? Miten olette saaneet säännöllisyyttä perhe-elämään, jos itse tai miehenne tai molemmat teette vuorotyötä?




Nyt minulla on kuitenkin loppuviikko vapaata ja aion nauttia näistä vapaapäivistä täysillä!
Huomenna suuntaamme toiseen mummolaan. Viikonloppuna vietetään mieheni siskon valmistumisjuhlia!
Tänään kuitenkin rentoudumme vielä kotona ja aion halia molemmat pikkutyttöni väsyksiin :)


17 kommenttia

  1. Ymmärrän tosi hyvin tuon kolmivuorotyön raskauden. Itselläni ei vielä lapsia ole, mutta olen kokenut kvt:n aika raskaana, ja kaksi lapsellista ystävääni on hankkiutunut päivätyöhön juuri niiden yhteisten iltojen vuoksi. Onneksi sun työ on kuitenkin mukavaa, ja viihdyt, se varmasti helpottaa kummasti työ-öitä ja -iltoja!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eikö olekin haastavaa. Ystäväsikin on varmasti tyytyväisiä ratkaisuihinsa!
      Kyllä se töissä viihtyvyys kompensoi mukavasti sitä vuorotyön aiheuttamaa rasitusta :)

      Poista
  2. Ihania vapaapäiviä halitellessa! Ja voimia!

    VastaaPoista
  3. Kolmivuorotyö on varmasti haastavaa, kun nukkuakin joskus pitää!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ennen en kokenut tätä vuorotyötä raskaaksi, mutta nyt lasten kanssa on eri juttu. Onneksi osaan kuitenkin nukkua yövuorojen jälkeen ja muutenkin, sillä joillain vuorotyön tekee mahdottomaksi se kun rytmin vaihdokset ei kerta kaikkiaan onnistu.

      Poista
  4. Minä ymmärrän sua täysin, mä arvostan viikonloppu vapaita ja en enää koskaan mistään hinnasta tekisi pyhiä ja viikonloppuja töitä. Minä tein siis ennen, 6 vuotta sitten, 3,4 ja 5- vuorotyötä ja se oli ihan kaameeta, siksi opiskelin uudelleen ja vaihdoin alaa, sellaiseen mistä pidän ja missä on virka-aika 8-16. Tsemppiä teille J arjen pyöritykseen <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuotapa en tiennytkään! Joo kyllä se olis ihanaa kun olisi aina viikonloput vapaata..! :) Kiitos Johanna! ♥

      Poista
  5. Mä en tiedä "tottuuko" vuorotyöhön koskaan, aina se sattuu kun on töissä kun lapset tarvitsisivat läsnäoloa.
    Mutta on siinä omat mukavatkin puolensa, ei ne arkivapaatkaan hullumpia ole kun arkisin saa aina jotenkin enemmän aikaiseksi.
    Kyllä vuoroyöläisten lapsista tulee väkisinkin omatoimisempia ja aiemmin asioistaan vastuunkantavia, hyvä tai paha ken tietää, mutta huippuselvityjiä mun lapset ainakin on ja samoin se mies joka joutuu kantaa ajoittain suurempaakin vastuuta arjesta kun työputki on hullunkurinen ja työhön päin kallellaan.
    Tsemppiä meille vuorotyöperheille! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä, tsemppiä kaikille vuorotyöperheille!
      Toisille se sopii paremmin kuin virka-aika. Olisipa itsellänikin samanlainen asenne. Niin se tottumiskysymys mietityttääkin, että pähkäilenkö sitten aina tätä samaa ongelmaa. Pääsenkö koskaan kunnolla rytmiin mukaan?
      No aika näyttää miten asiat järjestyy. Ja asioillahan on tapana järjestyä :)

      Poista
  6. Minä en nyt aiheeseen sen enempää paneudu, mutta jumatsuikka sulla on hieno valaisin. ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eikö olekin??! Miten sinä nyt sen huomasit? ;) :D Samaa mieltä ehdottomasti :)

      Poista
  7. Hei!

    Ensi kertaa kommentoin, vaikka olenkin jo tovin seurannut blogiasi. Aihe vaan koskettaa niin täysin! Meillä sekä mies että minä tehdään kolmivuorotyötä. Oman haasteensa se luo tähän arjen pyörittämiseen! Yhteistä aikaa on todella vähän, mutta onneksi molempien työnantajat ovat todella joustavia ja pystytäänkin pitkälti vaikuttamaan omiin vuoroihin. Välillä tosin kadehdin niitä perheitä, jotka pystyvät olemaan 7 päivänä viikossa kotona yhtäaikaa. Tietynlaista joustavuuttakin kolmivuorotyö tuo. Lasten ei tarvitse olla hoidossa kuin 10 päivää kuussa, hoitopäivät on suht lyhyitä n. 6 tuntisia. Arkivapaista en luopuisi, enkä aamuista joina ei tarvitse herätä kellon kans ( ja niitä on paljon kun on ilta- ja yövuorot). Musta ajatus siitä että herään joka aamu töihin 5 päivänä viikossa kellon kans kauhistuttaa! Olenkin aivan kuollut jos on esim. 3 aamuvuoroa peräkkäin, toki siihenkin varmasti tottuu. Nyt lasten myötä nuo yövuorot ovat alkaneet kuormittaa aikalailla. Olen huono nukkuja yövuorojen jälkeen (toisin kuin mies) ja univelkaa kertyykin aika lailla. Nautin myös niistä hetkistä, kun menen esim. iltavuoroon ja vien lapset hoitoon klo 10 ( hoitopaikan toive), jää mulle ihan omaa aikaa melkein se 4 tuntia! Luksusta sekin!
    Tsemppiä tosiaan meille kolmivuorotyöläisille!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei! Kiitos kommentistasi!
      On ollut todella ihanaa, kun on löytynyt vuorovaikutusta lukijoiden kanssa tästä aiheesta.
      Itsekin olen miettinyt sitä, että päivätöissä pitäisi herätä aamulla töihin viitenä päivänä viikossa ja kaikki arkivapaat olisivat historiaa. Mutta kyllä minua houkuttaa paljon myös se ajatus, että joka ikinen ilta ja viikonloppu olisi vapaata. Ja joulu ynnä muut. Toki sitten lapset olisivat myös viisi päivää viikossa hoidossa.

      Molemmissa on siis hyvät ja huonot puolensa. Jokaisen täytyy siis vaan miettiä, että mitä itse haluaa ja mikä olisi paras ratkaisu sillä hetkellä. Ehkä pohdin tätä vielä pitkään aina töihin lähtiessä tai sitten elimistö tottuu ja oma mieli tottuu. Tällä hetkellä elimistökin pistää vähän vastaan tälle vuorotyölle.. Mutta aika näyttää!

      Mukavaa tulevaa viikkoa sinulle!

      Poista
  8. Aivan ihana tuo lyhty! Saanko vielä udella, että mistä se on ja mimmonen hinta? :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Ja saa udella sillä tämän ilouutisen kerron mielelläni: se on halpa-hallista ja hintaa oli muistaakseni 6,90 € ;)

      Poista
    2. Tack! Halppikseen siis, mars :D

      Poista

Kiitos kun kommentoit ♥